Tuntuu yksinkertaiselta asialta, jos itse rentoutuu ja luottaa hevoseen niin sekin rentoutuu ja luottaa sinuun, mutta käytännössä se ei kyllä ole niin helppoa....
Ensin neiti oli sitä mieltä, että nyt laukataan ja annoin sen laukata, oli kyllä kunnon pukkilaukkaa välillä ;) Jatkoin vaan laukassa vaikka se välillä halusi siirtyä raviin, tein vaihdon ja annoin taas laukata. Sain tehdä itseni kanssa paljon töitä, että kehonkieleni pysyi rauhallisena, ja etten itse lähtenyt peruuttamaan. Kun olin antanut sen vähän aikaa laukata, se rupesi selvästi keskittymään minuun ja laittoi pään alas. Nyt siiryttiin raviin ja se ravasi oikein nätisi juuri siinä tahdissa kun halusin. Röömu piti edelleen päätä alhaalla, ja käänsi korvan minua kohti sekä maiskutti suulla. Nyt kun se selvästi oli keskittynyt aloitin suunnan vaihdokset, oikea oli taas vaikeampi suunta ja yritin selvästi nyt siirtyä hevosen vasemmalle puolelle ja astua eteenpäin. Pari kertaa se lähti eri suuntaan kun mihin oli tarkoitus ja sitten kun sain sen menemään oikealle niin se lähti aika vauhdilla. Annoin sen taas ravata hetken ja kokeilin uudestaan. Nyt alkoi sujumaan kun itse selvästi rentouduin (oli kyllä melko jännää kun se laukkasi ja pukki, joten vasta kun itse olin täysin rento niin hevonen rentoutui...). Tein monta suunnanvaihtoa ja ne onnistuivat oikein hienosti, Röömu ei enää ampaissut oikealle vaan käveli nätisti osoittamaani suuntaan. Lopuksi minun ei tarvinnut kun vaihtaa riimunaru toiseen käteen ja näyttää suunnan niin se vaihtoi :D
Saa nähdä miten agilitytreenit menee....
Kun tulin tallille niin Lina oli jo harjannut Röömun, joskus teinit yllättävät ;) Päätin heti ryhtyä kokeilemaan agilityjuttjua, joten laitoin ponikentälle pari tolppaa pujotusta varten, pari maapuomia ja pari tötteröä. Kun tulimme kentälle niin Röömu ei ollut moksiskaan vaikka siinä oli erilaisia uusia juttuja. Aloitin lähestymällä tolppia ja Röömu tuli nätisti perässäni. Kierrettiin niitä muutamaan otteeseen ja sitten teimme pysähdyksen tötteröiden väliin. Harjoiteltiin muutama pysähdys lisää, sitten siirryttiin puomien luokse ja nekin menivät hyvin :) Oli tosi mahtava fiilis kun heppa kuunteli minua ja luotti siihen ettei ollut mitään pelättävää. Lopuksi raahasin vielä puomin matalaksi esteeksi (Röömu pysyi ihan rauhallisena vieressä kun järkkäsin esteen). Mentiin muutama kerta esteen yli ja vain kerran se pudotti sen. Olen niin ylpeä Röömusta, se keskittyi täysin tehtäviin ja teki ne ihan helposti. Vauhtia meillä ei kyllä ollut mutta ei haittaa sillä nyt kun se tietää mitä tehdä niin voidaan seuraavaksi lisätä vauhtia.
Nyt on sitten h-hetki edessä, eli kisaviikonloppu tallilla. Lauantaina ratsastan koulukisoissa Pampulalla, sunnuntaina vuorossa poniagility tietysti Röömun kanssa ja esteluokassa menen tallin Rozzo-ponilla :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti