Ajatuksia ja kertomuksia elämästä Pampula-hevosen ja pihakoira Kemppaisen
kanssa.

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Hakutreenit

Lauantaina kävimme Kemppaisen kanssa tutustumassa uuteen juttuun, pihakoirayhdistyksen Marin järkkäämät hakutreenit Espoossa.
Täytyy myöntää etten tiennyt mitään tästä jutusta etukäteen, joten oli tosi mielenkiintoista nähdä miten homma toimi. Meidän piti tuoda mukanamme herkkuja (siis koiran herkkuja) pusseissa tai muovirasioissa. Luulin ensin että koiran piti löytää namit, no onneksi selvisi heti mistä oli kyse ;) Tarkoitus on siis oppia löytämään maastoon piiloutuneita ihmisiä, jotta sitten oikeissa tilanteissa voi löytää kadonneita.
Ensin saimme nähdä ammattilaiset toimessa kun Hippu ja Elisa sekä Hupi ja Anna etsivät "kadonneita". Kaksi (ihmistä) oli aina vuoron perään piilossa ja koirat löysivät meidät heti :) Hippu ilmoitti löytyneistä haukkumalla ja Hupi taas kävi hakemassa ohjaajan (Annalla oli köysi josta se veti merkiksi). Olin todella vaikuttunut siitä, miten yhteistyö koiran ja ihmisen välillä toimi. Kiitos Annalle ja Elisalle kun saimme seurata ja oppia teiltä paljon asioita!!


Hupi tositoimissa
(Kuva: Mari T. (c) nooanooa.kuvat.fi)

Hupi vetää Annan köydestä merkkinä löytyneestä ihmisestä
 (Kuva: Mari T. (c) nooanooa.kuvat.fi)

Tämän jälkeen siirrymme sitten harjoittelemaan. Paikalla oli Kemppaisen lisäksi viisi pihistä: Pulmu, Nooa, Piko, Bianca ja Miina. Näistä kolme ovat tuttuja blogeista ja nuorin tyttäreni oli ihan innoissaan kun kuuli, että olin nähnyt "blogistarat" ihan livenä ;)
Jokainen koira etsi vuorollaan viisi piiloutunutta ihmistä. Saimme kyllä hyvät treenit kun maastouduimme, lunta oli paikkoittain reisiin asti ja kengät täyttyivät nopeasti siitä. Hauskaa oli piiloutua kivien taakse, puiden tai lumen alle. Kun koirat löysivät "kadonneen" niin se sai paljon kehuja ja nameja (siihen ne pussit oli tarkoitettu). Kaikki koirat ymmärsivät mistä oli kyse ja ne olivat innoissaan mukana. Nooa ja Miina olivat ihan kun luotu tähän hommaan, mutta muutkin pärjäsivät hyvin ja kaikki saivat ohjaajilta kehuja :)

Kemppainen odottaa vuoroaan
(tai oikeasti se odotti sitä että joku olisi heitellyt sille lumikökkäreitä)
(Kuva: Mari T. (c) nooanooa.kuvat.fi)
"Onkohan tuolla joku?"
 (Kuva: Mari T. (c) nooanooa.kuvat.fi)

"Olihan siellä ihminen!"
 (Kuva: Mari T. (c) nooanooa.kuvat.fi)

Herkut maistuivat :)
 (Kuva: Mari T. (c) nooanooa.kuvat.fi)

Illalla lähti jo uusien treenien päivämääräkyselyt liikkeelle, joten eiköhän päästä kohta treenaamaan lisää. Sovimme jo, että Anna ja Elisa tulevat syksyllä uudestaan seuraamaan miten olemme edistyneet.
Huomaamatta vierähti melkein kolme tuntia ulkona ja oli tosi mahtava päivä. Kengät olivat tosiaan aivan läpimärät, mutta onneksi autossa oli kuivat tallikengät. Vaihtosukkia ei ollut joten poikkesin kotimatkalla lähistöllä olevaan hevostarvikekauppaan sukkaostoksille, ja parit bootsitkin tarttui matkaan ;) Suurkiitos Marille treenien järkkäämisestä ja kuvien ottamisesta, Annalle ja Elisalle treenien vetämisestä ja osallistujille hyvästä ryhmästä!! Pihikset ovat kyllä ihania koiria ja pihisihmiset mukavia! :)

Suuntasimmekin sitten kohti Helsingin keskustaa, jossa kävimme vanhempieni luona päivällisellä. Kemppaisen mielestä oli tosi mielenkiintoista seurata kaupunkielämää ikkunasta ja ihanaa hieroa turkkiaan itämaiseen mattoon. Meillä ei ole mattoja kotona ja minusta tuntuu että tästä lähtien äitini siirtää omansa syrjään kun tulemme kylään ;)
Kun tulimme kotiin niin Kemppainen vietti loppuillan sohvalla köllöttäen, oli ollut hauska mutta väsyttävä päivä.

PS Lue lisää hakutreeneistä mm. näistä blogeista: Pulmu, Nooa, Hippu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti