Kohti aitoa horsemanshippiä

Lauantaina meillä oli horsemanship-kurssin toinen osa. Käytiin läpi mitä ollaan treenattu ja miten on mennyt. Olen huomannut, että Röömu reagoi tosi herkästi kehoni asentoon. Pitää olla tosi tarkka siinä mitä on tekemässä ja että myös itse viestittää sen oikein. Kun treenasin viime viikolla niin en saanut sitä vaihtamaan suuntaa oikealle ja Jenni sattui tulemaan juuri silloin paikalle. Hän seurasi työskentelyä hetken ja totesi, että en anna tilaa rittävästi hevoselle siihen suuntaan. (Seisoin hevosen suhteen liian keskellä tai jopa vähän oikealla puolella enkä vasemmalla, jotta se saisi tilaa siirtyä oikeallle.) Kurssi jatkui siten, että siirryttiin kentälle ja jokainen teki rauhassa omat harjoitukset open seuratessa työskentelyä. Röömu yritti kovasti alussa väistellä yhtä lätäkköä mutta loppuvaiheessa se käveli/ravasi ihan sujuvasti sen läpi :) Jenni sanoi että olen kehittynyt siinä miten reagoin kun Röömu yritti tulla vähän minua kohti käännöstä tehdessä. Astuin nyt eteenpäin enkä taaksepäin, ja hevonen väisti nätisti takaisin ympyrälle. Hihi olen siis jotain oppinut treenien myötä :) Tuntuu kun tanssisi hevosen kanssa kun ei tarvitse kun vähän vaihtaa asentoa niin hevonen liikkuu yhdessä samassa tahdissa.

Lina hevoskuiskaajana
Kurssin lopuksi oli ohjelmassa Linan ja Pampulan join up. Lina päästi Pampulan irti kentällä ja laittoi sen laukkaamaan hänen ympärille. Kun se laukkasi hyvin niin hän astui sen eteen, blokkasi suunnan, jolloin se väisti ja vaihtoi suuntaa. Lina sai kyllä kovan treenin sillä hänen piti olla itse nopea reagoimaan hevosen mukaan. Pampula reagoi pienempiin ja pienempiin liikkeisiin ja vaihtoi suuntaa hetkessä. Se rupesi rentoutumaan laski päätään, suu kävi ja asetti korvan kohti Linaa. Sitten Jenni pyysi Lina pysäyttämään Pampulan ja odottamaan. Lina muutti kehonkieltään, laski päätään ja kääntyi hieman poispäin. Pampula seisoi ihan paikallaan ja seurasi Linaa. Pari kertaa kun hän oli tehnyt näitä pysähdyksiä niin lopuksi se käveli häntä kohti ja laski päätään ihan alas. Lina rapsutti sitä ja kääntyi kohti porttia ja rupesi kävelemään tallille päin. Seurasin ihan lumoutuneena, sillä se käveli täysin rentona ilman mitään riimunarua Linan perässä talliin asti. Pampula ei yhtään katsellut ympäriinsä vaikka paikalla oli ihmisiä, koiria ja jopa traktori. Ne luottivat täysin toisiinsa ja yhteistyö ei tarvinnut mitään muuta :D Se oli kyllä mahtava nähdä miten suhde heidän välillä toimi!

Olen huomannut sen jälkeen, että Pampula kävelee hyvin rennosti taluttaessa myös minun kanssani :) Hevosten kanssa työskentely on kyllä niin kiehtovaa.
Minulla on nyt tosi mielenkiintoinen viikko edessä, ajattelin osallistua ensi viikonloppuna tallin kisoihin Röömun kanssa, lajina poniaglity. En tiedä miten Röömu ottaa kilpailutilanteen mutta otetaan rennosti vaan, sehän on vain hauskaa! :D