Ajatuksia ja kertomuksia elämästä Pampula-hevosen ja pihakoira Kemppaisen
kanssa.

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Yhteistyö ja kärsivällisyys

Nyt sujuu jo paljon paremmin Pampulan kanssa :)
Olen treenannut käsittelyä maasta käsin ja huomaan eron pari viikon takaiseen. Olen saanut enemmän itsevarmuutta ja se näkyy jo heti meidän yhteistyössä.

Oli muuten hauska huomata, että minulla oli samanlainen fiilis ratsastaessa nyt kuin ennen Pampulan loukkaantumista. Pystyin olemaan läsnä ja keskittymään siihen mitä olin tekemässä ja uskalsin vaatia siltä myös enemmän. On kiva huomata että uskallan ratsastaa enkä vain "istu kyydissä" :) Pampula ei kyllä aina jaksa keskittyä loppuun asti tehtävissä, joten minulla on vielä tekemistä siinä, että saan sen kuuntelemaan koko tehtävän ajan. Tietysti täytyy edetä Pampulan mukaan, ettei vaadi liikoja suhteessa sen kuntoon.

Pampula ei ole ollut moksiskaan siitä jos se jää yksin kentälle, mutta se on välillä ruvennut hösäämään muiden perään. Viime tunnilla jäin tarkoituksella viimeiseksi ja harjoittelimme keskittymistä. Kävelin muutaman metrin, pysähdyin ja pyysin sitten Pampulaa peruuttamaan. Kun olimme treenanneet tätä muutama (toistakymmentä) kertaa niin se käveli rennosti vierelläni kohti tallia. Jihuu taas pieni kärsivällisyysvoitto!

Yhteistyö Röömun kanssa on myös kehittynyt. Viimeksi olin ponikentällä ja juoksutin sitä naruriimun kanssa. Kemppainen oli mukana ja se pyöri kentän ulkopuolella, joten alussa Röömu keskittyi sen seuraamiseen. Ajattelin jo mielessäni, että treenit loppuu siihen, että se säntää ulos kentältä kun Kemppainen hyppii lumikasoissa. No hengitin muutaman kerran ja aloitin sitten treenamisen, luoksetuloa ja peruuttamista. Sitten sain sen kulkemaan nätisti ympyrällä siinä tahdissa kun halusin (treenasimme vain käyntiä). Suunnanvaihdot toimivat huomattavasti paremmin kun viimeksi, se keskittyi minuun ja tehtävään. Jos vaihdon yhteydessä oli sähläämistä niin se johtui kyllä siitä, että en ollut riittävän selkeä omassa kehonkielessäni.


Linakin totesi eilen, että Pampula ja Röömu tottelevat tosi hyvin kun niitä hakee tarhasta sisälle, esim. pysähtyvät heti kun pyytää. Hihi ehkä harjoitteluistani onkin oikeasti jotain hyötyä ;)

Lina täytti pääsiäisenä 16 v. joten kävin kuvaamassa vähän heidän ratsastustaan. Linan mielestä olen surkea valokuvaaja, eivätkä kuvani ole julkaisukelpoisia... no käymme vielä keskusteluja ja kunhan saan luvan niin laitan lisää näytille ;)

Pampula & Lina - sweet sixteen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti